Seuratalon historia
Nuorisoseura Kajo seuratalon lavalla v. 1951. Kuva Heikki Napola
Taasian Osuusmeijerillä pidettiin v. 1934 kokous, jossa perustettiin Seuratalo osakeyhtiö. Alkuperäinen rakennusurakoitsijan urakkasopimus jouduttiin sanomaan irti kirvesmiesten ammattitaidottomuuden vuoksi. Seuratalon rakennustyön teki loppuun Emil Niemelän kokoama kuuden miehen ryhmä, joka rakensi seuratalon laskutyönä. Ovet, ikkunat ja kalusteet tilattiin puusepän liikkeestä Sääskjärveltä, pärekatto tehtiin talkoilla ja näyttämön kulissit valmistivat Porlammilaiset Pessalan veljekset. Sisäseinät ja -katto jäivät vielä tuolloin maaliöljysivelyn varaan, ja maalattiin vasta vuosia myöhemmin.
Seuratalo valmistui työn suuruuteen nähden varsin nopeasti, vain 1v 2kk kuluttua ensimmäisestä perustamiskokouksesta.Vihkiäisjuhla pitopäivällisineen pidettiin Marianpäivänä vuonna 1935.
Alkuvuosina Seuratalo oli vilkkaassa käytössä, mutta sotavuodet hiljensivät toimintaa miespuolisten jäsenten joutuessa rintamalle. Vuonna 1941 seuratalon sanottiin myös olleen jonkun aikaan siirtoväen asuttamana.
Seuratalo valmistui työn suuruuteen nähden varsin nopeasti, vain 1v 2kk kuluttua ensimmäisestä perustamiskokouksesta.Vihkiäisjuhla pitopäivällisineen pidettiin Marianpäivänä vuonna 1935.
Alkuvuosina Seuratalo oli vilkkaassa käytössä, mutta sotavuodet hiljensivät toimintaa miespuolisten jäsenten joutuessa rintamalle. Vuonna 1941 seuratalon sanottiin myös olleen jonkun aikaan siirtoväen asuttamana.
Nuorisoseura Kajon naisvoimistelijat v.1964. Kuva Niilo Napola.
Seuratalon tontin ympärille raivattiin v. 1951 juoksurata. Urheiluseura Nopsa ylläpiti tuohon aikaan seurataloa, ja huolehti kunnossapidosta. Vuonna 1959 seuratalolla pidettiin peräti 49 tanssit.
Vuonna 1981 Maakansan Seuratalo Osakeyhtiö päätti luovuttaa seuratalon Maakansan Metsästäjille, koska se oli Maakansan seuroista ainoa jolla oli varaa seuratalon ylläpitoon. Luovutuksen yhteydessä sovittiin, että seuran ulkopuolisilla henkilöillä ja yhdistyksillä on oikeus vastaisuudessakin käyttää seurataloa.
Seuratalon hiljaisin kausi ajoittuu 1960-luvulta aina 1990-luvulle asti. Tänäkin aikana Seurataloa on tunnollisesti huollettu ja korjattu tarpeen mukaan. Nykyaikaistava suurempi remontti saatiin toteutettua ALMA-rahoituksen turvin Maakansan kyläyhdistyksen toimesta vuosien 2002-2005 aikana.
Vuosien aikana seuratalolla on pidetty lukuisat tanssit, häät, syntymäpäivät, kesäjuhlat, hirvipeijaiset ja kylätapahtumat. Nykypäivänä seuratalo on edustava juhlatila, jossa tapahtumat saavat arvoisensa puitteet.
Vuonna 1981 Maakansan Seuratalo Osakeyhtiö päätti luovuttaa seuratalon Maakansan Metsästäjille, koska se oli Maakansan seuroista ainoa jolla oli varaa seuratalon ylläpitoon. Luovutuksen yhteydessä sovittiin, että seuran ulkopuolisilla henkilöillä ja yhdistyksillä on oikeus vastaisuudessakin käyttää seurataloa.
Seuratalon hiljaisin kausi ajoittuu 1960-luvulta aina 1990-luvulle asti. Tänäkin aikana Seurataloa on tunnollisesti huollettu ja korjattu tarpeen mukaan. Nykyaikaistava suurempi remontti saatiin toteutettua ALMA-rahoituksen turvin Maakansan kyläyhdistyksen toimesta vuosien 2002-2005 aikana.
Vuosien aikana seuratalolla on pidetty lukuisat tanssit, häät, syntymäpäivät, kesäjuhlat, hirvipeijaiset ja kylätapahtumat. Nykypäivänä seuratalo on edustava juhlatila, jossa tapahtumat saavat arvoisensa puitteet.
Kunnossapito ja remontointi
Kuva Maakansan Kyläyhdistyksen kuva-arkisto.
Seuratalon ensimmäisiä kunnostustoimenpiteitä lienee sisätilojen maalaaminen 1950-luvulla. Talo jäi alunperin maalaamatta sisäpuolelta ja aika ja savu olivat tummentaneet paneliseinät. Kimonkyläläiset ammattimaalarit Manne ja Pertti Salminen tekivät urakalla työn, ja sisäkuva tuli valoisaksi. Pärekatto peitettiin jossain vaiheessa kattohuovalla, jonka jälkeen tehtiin aaltopeltikatto vuonna 1972.
Urheiluseura Nopsan toimesta toteutettiin sisätiloissa remontti vuonna 1956. Tällöin juhlasalin puolelle laitettiin uudet uunit, sekä korjattiin salin penkit ja rikkinäiset ikkunat. Joitakin vuosia myöhemmin seuratalon ulkohuonerakennuksen katto uusittiin ja samalla sähköistettiin molemmat käymälät ja puuvaja. Vuonna 1959 hankittiin Nopsan varoilla uusi esirippu. Alkuperäinen esirippu oli varastettu pula-aikana, ja tilapäisestä oli ollut enemmän riesaa kuin iloa.
Vuonna 1981 Metsästysseura piti tukkitalkoot ja uusittiin juhlasalin lattia. Sähköverkkoa paranneltiin myös, sekä muurattiin keittiön hella uudelleen ja Seuratalo maalattiin uudelleen ulkopuolelta. 1984 rakennettiin hirviliiteri, 1993 tehtiin porakaivo ja 1996 valmistui pihalle grillikatos.
Urheiluseura Nopsan toimesta toteutettiin sisätiloissa remontti vuonna 1956. Tällöin juhlasalin puolelle laitettiin uudet uunit, sekä korjattiin salin penkit ja rikkinäiset ikkunat. Joitakin vuosia myöhemmin seuratalon ulkohuonerakennuksen katto uusittiin ja samalla sähköistettiin molemmat käymälät ja puuvaja. Vuonna 1959 hankittiin Nopsan varoilla uusi esirippu. Alkuperäinen esirippu oli varastettu pula-aikana, ja tilapäisestä oli ollut enemmän riesaa kuin iloa.
Vuonna 1981 Metsästysseura piti tukkitalkoot ja uusittiin juhlasalin lattia. Sähköverkkoa paranneltiin myös, sekä muurattiin keittiön hella uudelleen ja Seuratalo maalattiin uudelleen ulkopuolelta. 1984 rakennettiin hirviliiteri, 1993 tehtiin porakaivo ja 1996 valmistui pihalle grillikatos.
Kuva Maakansan Kyläyhdistyksen kuva-arkisto.
Seuratalo sai odottaa vielä vuosikymmenet nykyaikaistamista ja suurempaa remonttia. Kesällä 1999 Seuratalon keittiöön vedettiin vesijohto, jotta vettä ei olisi enää tarvinnut kantaa ulkoa kaivosta. Pohjois-Kymen Kasvun ALMA-rahoituksen kautta tuli mahdolliseksi tehdä Seuratalolle perusteellisempi remontti.
Seuratalon peruskorjaus aloitettiin v. 2002. Ensimmäisenä talon yläpohjaan lisättiin purueristystä, ja tehtiin wc-tilat sekä alaeteiseen että yläkertaan. Keittiöremontti alkoi vuonna 2004, jolloin kaikki seinä ja lattiapinnat, sekä kalusteet uusittiin ja katto maalattiin. Puuhellan lisäksi laitettiin kaasuliesi ja sähköuuni, sekä koneellinen ilmanpoisto, astianpesukone, vedenlämmitin ja kylmiö. Ulkomaalaustyöt aloitettiin myös vuonna 2004 ja toteutettiin talkoovoimin. Samana vuonna ehdittiin vielä maalata juhlasalin seinät ja vahata lattiat, asentaa uusi puilla toimiva lämminilmakehitin ja uusia suurin osa sähköasennuksista, tehdä näyttämön päätyyn takaovelle johtava tie ja asentaa sadevesirännit.
Vuonna 2005 valmistui kanttiinin maalaus ja valaistus, eteisen, rappukäytävän ja biljardihuoneen maalaus.
Teksti ja kuvalähde
Maakansan seuratalo 70 vuotta Historiikki 1935-2005, Niilo Napola
Seuratalon peruskorjaus aloitettiin v. 2002. Ensimmäisenä talon yläpohjaan lisättiin purueristystä, ja tehtiin wc-tilat sekä alaeteiseen että yläkertaan. Keittiöremontti alkoi vuonna 2004, jolloin kaikki seinä ja lattiapinnat, sekä kalusteet uusittiin ja katto maalattiin. Puuhellan lisäksi laitettiin kaasuliesi ja sähköuuni, sekä koneellinen ilmanpoisto, astianpesukone, vedenlämmitin ja kylmiö. Ulkomaalaustyöt aloitettiin myös vuonna 2004 ja toteutettiin talkoovoimin. Samana vuonna ehdittiin vielä maalata juhlasalin seinät ja vahata lattiat, asentaa uusi puilla toimiva lämminilmakehitin ja uusia suurin osa sähköasennuksista, tehdä näyttämön päätyyn takaovelle johtava tie ja asentaa sadevesirännit.
Vuonna 2005 valmistui kanttiinin maalaus ja valaistus, eteisen, rappukäytävän ja biljardihuoneen maalaus.
Teksti ja kuvalähde
Maakansan seuratalo 70 vuotta Historiikki 1935-2005, Niilo Napola